perjantai 25. maaliskuuta 2016

Runo 12

Kunpa voisin ottaa sinut syliin
kantaa hetkeksi pois
tyhjiöön
jossa kukaan ei tunkisi päähämme ajatuksia
joita emme sinne halua

Puhuisimme elämästä
kevyistä ja raskaista
Sanoisimme
Tätä en ole koskaan kertonut kenellekään
ja sitten kertoisimme

Valvoisimme koko yön
sanomatta sanaakaan
ja kuulisimme hiljaisuudessa
kaiken oleellisen eikä sanaakaan enempää

Nauraisimme
Nauraisimme niin paljon
että kupliva ilo täyttäisi tyhjiön
ja hyväilisi ihojamme
joita liian usein ruoskimme

Katsoisimme toisiamme
tarkastelisimme oikein tarkkaan
syvimpään kerrokseen saakka
ja ihmettelisimme

Miksi sinä et näe samaa kuin minä?

keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Runo 11

Kiitos sinä,
joka jäit pitämään ovea auki
päästit istumaan bussissa
katsoit kadulla silmiin ja vähän jopa hymyilit

Vaikka ei enää ole naistenpäivä

Ja sinä,
joka keität aamukahvin valmiiksi
kirjoitat rakkauslapun harakanvarpailla
lämmität kylmiä varpaita vaikka se tuntuu inhottavalta
ja ostat joskus kukkia

Ihan muuten vaan.


lauantai 5. maaliskuuta 2016

Runo 10

Ne illat, jotka vaihtuvat
kahvista yksiin
yksistä kaksiin
kaksista aamuun

joina perustetaan yritys
muutetaan ulkomaille
pilkataan egoa
otetaan loparit
kerrotaan että rakastetaan 

juodaan liian kallista viiniä
ja tilataan vielä yhdet
vaikka ei pitäisi

Ne illat
kebabjonoineen
levinneine meikkeineen
ylittyineine tileineen

saavat verestävät silmäni tuikkimaan
kuivan suuni huutamaan
Elämä on ihanaa!
kirkkaammin kuin yhdenkään levätyn yön jälkeen.

Sitten minä taas löydän itseni rutiineista
vaikka vasta eilenhän me luvattiin
että huomenna.

torstai 3. maaliskuuta 2016

Runo 9

Miksi se onkaan niin vaikeaa
sanoa toiselle

rakastan
haluan
luotan

helpompi piiloutua nurkan taakse
teroittaa kaikessa rauhassa teräaseensa

tyyntä myrskyn edellä

sitten hyökätä
toisen pahaa aavistamatta
ja suoltaa sellaista tekstiä.

Kun kaikki mitä halusin sanoa oli

rakastan.

keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Runo 8

Vieläkö uskallan
ummistaa silmäni
painaa pääni tyynyyn
hengähtää syvään

että kyllä se tästä.

Luottaa huomiseen
itseeni
samoihin mitättömiin latteuksiin

että huomenna on uusi päivä
aamulla kaikki on kirkkaampaa
pitää oppia päästämään irti
olemaan kärsivällinen

En minä ole kärsivällinen
vaan kärsivä

Mutta alku kai sekin on?