Runo 16

Kesä kukkii mielessäni

keltaisena

lämpöisenä

Varpaat hipovat ruohikkoa

malttamattomina

kuin lapset Linnanmäellä

Tervehdin aurinkoa

silmät sirrillään

Ja olen vihdoin valmis

vetämään pimennysverhon sivuun.